Kreyòl Ayisyen devlope sou zile Ayiti (ki te rele Sen Domeng anvan) pandan 17yèm–18yèm syèk yo, nan peryòd kolonyal fransè a. Esklav Afriken yo ki soti nan plizyè orijin etnik ak lengwistik te bezwen yon fason komen pou kominike ak moun ki pale fransè ak youn ak lòt. Apre yon tan, yon nouvo lang te parèt, ki konbine sitou vokabilè fransè ak enfliyans enpòtan ki soti nan lang Afrik Lwès ak Santral, ansanm ak eleman nan Taíno, Panyòl, ak Pòtigè.
Nan ane 1700 yo, Kreyòl Ayisyen te vin lang prensipal ki te itilize nan tout koloni an. Apre Ayiti te vin yon nasyon endepandan an 1804, lang lan kontinye pale pa majorite popilasyon an.
An 1987, Konstitisyon Ayisyen an ofisyèlman rekonèt Kreyòl Ayisyen kòm youn nan de lang nasyonal Ayiti yo, ansanm ak fransè. Jodi a, Kreyòl Ayisyen pale pa plis pase 12 milyon moun epi li itilize nan edikasyon, medya, gouvènman, literati, ak kominikasyon chak jou.